lauantai 30. joulukuuta 2017

RUUDUN TAKAA- joulutarinat 2017

Voi tätä Suomen luontoa täällä Etelä-Suomessa kun ei maassa enää tahdo olla joulukuussakaan vielä lunta. Tänäkin vuonna sitä on odotettu että pääsisi ulkokuvauksia tekemään mutta harvassa on ollut lumiset päivät. Jälleen pitää koettaa ennakoida ja tehdä kevään aikana lumisia kuvauksia ensi joulukuuta ajatellen.


Maisemointi on oma työnsä kanssa kun koettaa saada aikaiseksi lumisen talvimaiseman. Tässä piti lasten hiekkalapiolla hakea mahdollisimman valkoista lunta että sain nämä kuvaukset tehtyä tonttujen eläinten ruokinnasta- ulkona ei maassa ollut juurikaan lunta. 


Talvisaikaan ulkokuvauksissa tietenkin kaikki lumistuu ja sisällä onkin edessä kaiken rekvisiitan kuivaus. Viime talvelta opin kun vahingossa yhdelle tontulle jäi tonttuasu ylle kuvausten jälkeen että punaisista tonttuasuista lähtee nukkapintaan väriä ja yksi tontuistani sai punaisen värityksen itselleen. Joten jokainen kuvauksissa oleva tonttukin pitää riisua ja laittaa vaatteetkin erikseen kuivumaan. 


Tämän vuoden talvikuvat otettu ihan omassa pihassa ja pienellä alueella. Tässä kuvaustilanne menossa...  Aina kun ei pääse suoraan luontoon kuvaamaan, niin pitää improvisoida. Tällä kuvauskerralla oli maassa kunnolla lunta peräti kahden päivän ajan, mutta nopeasti sekin suli pois. 


Aikamoista asettelua ja sormet meinaa jäätyä, samoin kuin kamera meinaa sanoa sopimuksensa irti. Ja kuvausten jälkeen taas kaikki kuivumaan.


Pyry-Petteri löysi tonttutehtävänsä mutta paljon jäi tarinoita kertomatta. Onhan kuitenkin isoon vitriini kaappiin valmistumassa joulutalo omine huoneineen. Laitan tähän vielä muutaman maistiaiskuvan ensi vuotta ajatellen, miltä talossa huoneet näyttää =) Ensi vuonna sitten päästääkin uusiin seikkailuihin ja päästään tutustumaan lisää uusiin tonttuihin. Tonttuesittelysivuille koetan pikku hiljaa saada esiteltyä kaikki sylviatunturin tontut, heillä kuitenkin on kaikilla oma nimensä ja tehtävänsä. 




Joulutalossa on joulu ainainen ja vihdoin saan esille viimeisen reilun 2vuoden aikana hankitut joulutarvikkeet esille ja näkyviin =) 

Sylviatunturi- SENIORITONTUT

"Kun aika pysähtyy ja ikä turkin ja parran harmaannuttaa, saa tonttu tehdä päätöksiä. Jatkaako työssään vai viettääkö eläkehetkiä? Aina on tontulla paikka tonttujoukossa."

Nämä Sylviatunturin 800 vuotta täyttäneet senioritontut saavat päättää jatkavatko työtehtävissään vai siirtyvätkö ansaituille vapaapäiville. Koskaan ei kuitenkaan Sylviatunturilla ole kahta samassa työssä vaan tehtävänimike muuttuu nuoremman tontun myötä uudeksi.  Senioritontuilla on laaja tietämys ja osaaminen tonttutehtävistä. 

WILHELMI, vinttitonttu ja hänen kissansa TIUKU


Sylviatunturi- YLITONTUT

"Viisautta jakavat muille, jotta jokainen tonttu tietää mitä Sylviatunturilla tehdään ja mitä vuoden mittaan tapahtuu. Ylitonttuja myös muut tontut auttelevat ja heillä apulaisia saattaa olla. Nämä tontut ovat ylennyksen saaneet omassa tehtävässään."

Nämä Sylviatunturin yli 600-vuotiaat ylitontut opettavat muita tekemään töitä Sylviatunturilla. Ylitonttu saa arvon opettaa muita tunturin nuorempia tonttuja ja voi saada halutessaan  itselleen apulaistontun. Sylviatunturilla aikoinaan ensimmäisen ylitonttu arvon on saanut tonttu Tammiveistäjä. 

HAVU, metsätonttu ja hänen koiransa SULO


TAMMIVEISTÄJÄ,  puuseppä tonttu


SAVUNEN, saunatonttu


KUURA, pihatonttu


Sylviatunturi- TEHTÄVÄTONTUT

" Voit nähdä tontun takaa ikkunan, voit kuulla vasaran paukkunan. Voit maistaa suussa maun jouluherkkujen, siellä tunturilla tehtävätontut jo töissä ahertaa."

Nämä Sylviatunturin alle 400-vuotiaat tehtävätontut ovat jo tonttutehtävissään ja heitä Sylviatunturilla riittää. Löydät tallitontun, pajatontun, postitontun, kaikki ovat työn touhussa ympärivuoden. 


TUISKU, tallitonttu
                                                     

HILPPA, tarkkailijatonttu



Vuosi 2017- Kiitos blogin lukijoille tästä vuodesta.

Heippa,

Vuosi 2017 on ollut täynnä kaikkea mahdollista =) Blogin kirjoittaminen on ollut hidasta ja monet suunnitelmat on täytynyt jättää odottamaan parempaa aikaa. Yhtään kuitenkaan ei ole innostus tarinoiden kirjoittamiseen laantunut joten odotan innolla uutta vuotta 2018- blogiin valokuvaamista ja tarinoita =)

Tämä kevät meni raskausajan sairasteluissa, kesä mökkitarinoissa ( niitäkin oli suunnitelmissa niin kirjoittaa lisää) ja syksyllä piti olla valmiina uusia tarinoita vauvan syntymän jälkeen.. Niitä teinkin mutta blogiin asti en saanut kuin muutaman arjen muutosten vuoksi. Arki nelilapsisen perheen äitinä saa päivät kulumaan vauhdilla ja aiemmin iltaisin jäänyt vapaa-aika menee tällä hetkellä vauvaa hoitaessa ja meillä on lähes koko syksyn jyllännyt sairastelukierre.

Tässä muutamia vuoden aikana otettuja kuvia Sylviankadulta mitkä jäävät odottamaan tulevaa uutta vuotta 2018 =)


                                                                   Kanttarellimetsässä....




                                                            Kellarin rakentamista... 



                                       Viherkodilla vanhukset viettämässä yhteistä aikaa... 


                                            Sylviatunturin väki kesäisissä tunnelmissa... 



                                                  Halloween- karkki vai kepponen... 


    Ja tietenkin joulutalon rakentaminen etenee koko ajan pikku hiljaa eteenpäin... 




Kiitos blogin lukijoille kuluneesta vuodesta ja tervetuloa ensi vuonnakin lukemaan uusia tarinoita.

                              OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2018 KAIKILLE!!! 



                                                    Kiittäen Heidi ja Sylviankadun väki

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Sylviatunturi- OPPI-IKÄISET

" Oppi-ikäiset jo opiskelevat innoissaan tehtäviä tonttujen. Opettaja neuvoo, ohjaa ja seurailee miten edistyy tehtävään valmistautuminen. "

Nämä Sylviatunturin oppi-ikäiset tontut, alle 200-vuotiaat, ovat useimmiten koulussa opiskelemassa tulevia tonttutehtäviään. Samoin osa oppi-ikäisistä saattavat olla tonttutyön harjoituksessa kun ovat valmistuneet koulusta omaan tonttutehtäväänsä. Koulun opettaja tai tonttutyön valvoja opettaa heille kaiken tarvittavan tiedon ja viimeisinä vuosina oppi-ikäisenä perehdytään pelkästään omaan tulevaan tehtävään. 



SATU RUNOKAS, opettajatonttu on toiminut työssään tonttujen kunnioitettavana opettajana jo vuosikymmenten ajan.



SUVI SALAMA, lajittelija tonttu postilla.



Sylviatunturi-PIKKUISET

" Tunturilla joukko pikkuisia leikkii, kulkusia soittaa. "

Nämä Sylviatunturin pienimmät tontut eli Pikkuiset ovat alle 100-vuotiaita. He ovat päässeet Sylviatunturille täytettyään 50 vuotta mutta he ovat siltikin tontun ikäisinä pieniä. Kaikki oppiminen tontun maailmasta on vielä edessäpäin. Sylviatunturille tullessaan on jo tontulla tunne tai aavistus siitä mikä on hänen tuleva tonttutehtävänsä. 

PYRY-PETTERI, tontun tehtävä vielä selvittämättä


KONSTIKAS, ulkotonttu. Pihatontun apulainen.



TOUHUKAS, järjestäjätonttu



LUMIUNELMA

Sylviatunturin väki

Tämän blogitekstin kautta pääset pikku hiljaa tutustumaan Sylviatunturin tonttujoukkoon. Se on vuosien aikana kasvanut sitä mukaan kun tarinoita on syntynyt ja alun alkaenkin olen haaveillut jouluihmisenä että minulla olisi Joulutalo. Alkuunsa blogin ensimmäisenä jouluna Sylviatunturilla tutustuttiin joulukartanoon jossa muutamat tontut tekevät töitä yhdessä joulupukin ja joulumuorin kanssa.

Palataanpas vähän ajassa taaksepäin...

Sylvanian families sarjassa on ihan omia tonttupakkauksia myynnissä- Suomessa niitä on ollut myynnissä yhtä, kahta erilaista settiä. Tällä hetkellä on yhtä. Itse olen ostanut omia tonttujoukkojani ulkomailta. Pääosin Britaniasta ja muutamia myös Japanista. Tässä kuvassa on alkuperäiset joulupukki ja tontut ihan alkuperäisillä vaatteilla lukuunottamatta Joulumuoria. Hänet olen itse pukenut sylvanian families sarjan tonttumekkoon ja essuun.



Alunalkaen tonttujoukko oli pienempi ja ensimmäisenä jouluna saikin blogissa tutustua tähän joukkoon =)


Vuodessa ehti tapahtua paljon ja tonttujoukko kasvoi. Aloin suunnitella tarinoita Pyry-Petterin ympärille joka etsii omaa tonttutehtäväänsä. Aloin haaveilla tontuille Joulutaloa ja tein roomboxeja joissa osa tonttujoukosta esiintyi mutta Joulutalo jäi vielä haaveeksi. Tarinat jatkuivat tammikuulle ja harmitti kun omassa mielessä olin ajatellut tarinoiden päättyvän mutta kaikki jäikin kesken. Kesällä löytyi vihdoin ja viimein Joulutalo jota pääsin sitten pikku hiljaa rakentelemaan kun perheemme kuopus oli syntynyt. Yhäkin Joulutalo on valmistumassa- eikä valmistu vielä täksikään jouluksi- mutta joulutarinoita tulee tänä vuonna ja kenties Pyry-Petteri tämän joulun aikana löytää tonttutehtävänsä =)

Mutta niihin tonttuihin...



Pyry-Petteri löysi Tonttujen Tarinat kirjan jossa luki näin:
" Oletko koskaan kuullut tarinaa tätä? Ethän lukematta sitä jätä. Kuulet tonttujen tarinan, ehkä samalla näet vilahduksen punalakkien."

Tontut ovat Sylviatunturilla omissa katekorioissaan ja tähän laitan linkit jokaiseen tonttujoukkoon jos haluat käydä paremmin tutustumassa tunturin tonttuihin.

PIKKUISET: https://sylviankatuasukkaat.blogspot.fi/2017/12/sylviatunturi-pikkuiset.html

OPPI-IKÄISET:https://sylviankatuasukkaat.blogspot.fi/2017/12/sylviatunturi-oppi-ikaiset.html

TEHTÄVÄTONTUT: https://sylviankatuasukkaat.blogspot.fi/2017/12/sylviatunturi-tehtavatontut.html

YLITONTUT: https://sylviankatuasukkaat.blogspot.fi/2017/12/sylviatunturi-ylitontut.html

SENIORITONTUT: https://sylviankatuasukkaat.blogspot.fi/2017/12/sylviatunturi-senioritontut.html

Sitä mukaan kun pääblogin puolella sylviankatu.blogspot.fi tontut esitellään, ne tulevat myös tänne omiin katekorioihin. Kenties sinäkin löydät täältä tarinoissa esiintyvän oman lempitonttusi?

Ja tässä tietenkin Sylviatunturin joulupukki ja joulumuori. Heidät tunnetaan ympäri maailman nimellä joulupukki ja joulumuori, nämä nimet eivät ole vuosien saatossa miksikään muuksi muuttuneet =)










tiistai 22. elokuuta 2017

sylviankadun tarinat jäävät tauolle hetkeksi

Sylviankadun väen tarinat jäävät tauolle Syyskuun ajaksi. On aika hetkeksi keskittyä tulevaan ja valmistautua 1:1 elämässä pienen vauvan syntymiseen. Tarinat kuitenkin jatkuvat sitten taas Lokakuussa ja silloin ollaankin sitten jo syksyisissä tunnelmissa.



Sepi ja Marja-Leena Hiireläinen toivottavat kaikille teille lukijoille oikein ihanaa Elokuun loppua ja ihania Syyskuun päiviä =) Nähdään sitten taas Lokakuussa uusien tarinoiden parissa. 



Ulkohuusin ja varaston rakennusprojekti kuvia

Tämän kesän harjoituksina olen opetellut tekemään itse askarteluja oikein urakalla. Tammihiirten saunamökin rakentamisessa on mennyt odotettua kauemmin aikaa joten sen esittely siirtyi suosiolla ensi kesään. Aikoinaan itse lapsena mökkeillessä oli mökissä ulkohuusi ja pihavarasto aittoineen joten ajattelin etsiä apuja niiden rakentamiseen.

En omista juurikaan työkaluja joten nämä projektit tuli rakennettua ihan muropakkauksista, kopiopaperien tulostuksista, erilaisista puutikuista ja tietenkin liimaa kului roppakaupalla kaikkien yhdistämiseen.
Olen aiemmin ostanut nukkekotikirppikseltä tämän ihan kellon, josta halusin saada mökki tunnelmaan värit.


Olen pitkään jo tutkaillut Jaanan blogia josta löytyi ohjeet huusin rakentamiseen. Muokkasin ohjeet sylvanian families kokoon ja vaikka en omista vaneria, niin olen positiivisesti yllättynyt miten onnistuin kuitenkin rakentamaan onnistuneen huusin ja varaston. Varastosta siis aloitin että saisin tuntuman miten tuollainen minirakennus tehdään. ( Jaanan blogin sivut löytyy täältä ja sieltä löytyy paljon ohjeita: http://nukkekotijaminiatyyri.blogspot.fi/ )

Etsin pinterestistä sopivat tulostukset sisäpinnoille ja ulkopinnoille ja muokkasin ne sopivan kokoisiksi ja muutin värejä sopivammaksi. Tämän on mahdollistanut kunnon tulostin joka aikoinaan tuli hankittua.




Muropaketteihin liimasin paperit ja jokainen seinä on tehty erikseen. Seinät on yhdistetty paperisuikaleilla liimaten jotta talon sai pystyyn.  Samoin saranat varaston oveen tuli tehtyä paperisuikaleesta koska en omista minkäänlaisia saranoita.



Varaston sisäpinnat ovat muokattuna jokainen seinäpinta eri kuluneeksi jotta osa seinistä olisi kuluneempaa ja osa uudempaan. Samoin varaston ulkoseinään ja lattiaan on tehty tulostukseen vihreää pintaa liimalla jotta varasto olisi kuluneempi pinnoiltaan.



Varaston vanhat seinähyllyt oli niin lahot, että saunamökin uudet omistajat tekivät uudet hyllyköt tavaroille. Siitä syystä hyllykkö loistaa uutuuttaan( hyllykkö on jätskitikuista liimattu kasaan)


Ulkohuusin rakentaminen meni samalla tekniikalla. Tässä näkee seinät yhdistettynä ennen viimeisiä liimauksia ja tässä samalla näkee miten joka seinällä on erilaiset tulostukset.


Itse huusin rakentaminen aiheutti harmaita hiuksia, mutta tämäkin onnistui muropaketilla joka on päällystetty tulostuksella. Huusin reikänä on juotavan jugurttin korkki ja mustana osana softislevystä tehty rengas ja tietenkin huusin kansi.


Tästä tuli kyllä turhan kaunis huusi, ainakin sellainen mihin minäkin uskaltaisin mennä. Olin kyllä iloinen että sain nämä tehtyä ja huusi sai kellonsa ja kaikki tarvikkeet mitä mökki vessailussa tarvitaan. Pääblogin puolella sylviankatu.blogspot.fi voi lukea näistä kertovat tarinat.  Katot ovat myös irroitettavat jotta pääsee hyvin kuvaamaan ja asettelemaan tavaroita. Nekin myös pahvista ja sivuilla kahvitikut maalattuna.


Ja tietenkin kaiken kruunasi jätskitikuista rakennetut alustat joiden päälle nämä minimökit kasattiin. Ulkohuusin puolelle tuli vielä parit jakkarat ja käsienpesupiste jätskitikuista.


Ja lopputulos tässä ennen maalauksia ja ulkokuvauksia, mielestäni onnistuin ihan hyvin =)



Joten ensi kesää odotellessa ja saunamökin remonttia tehdessä. Saapi nähdä onnistunko tämän saman värimaailman ja vaikutelman yhdistämään sinne. Toisaalta tässä näistä pikkutaloista innostuneena päätin alkaa rakentamaan vielä yhtä pientä taloa... Aika näyttää tuleeko siitä mitään =).





lauantai 29. heinäkuuta 2017

Kesäkuvauksia 2017

Tänä kesänä oman haasteensa blogi kuvaamiseen on tuonut iso vauvavatsa. Kuvien ottamiseen on tullut pienoista extreme tuntua kun maha ei anna kuvatessa yhtään periksi ja kuvaamiset pitää tehdä suurinpiirtein yhdessä ainoassa asennossa.  Kutakuinkin kaikkien kuvauksien aikana istuin maassa tässä asennossa ja yritin saada yksityiskohdat kuvattua. Lisäksi oman haasteensa ulkokuvauksiin on tuonut forecan vaihtelevat sääennustukset ja koko ajan muuttuva sadetutka ennuste.



Tästä syystä olenkin saanut olla äärettömän onnekas, sillä tänä kesänä haaveilemissani ulkokuvauksissa olen saanut joukon apulaisia auttamaan. Niin kuvakulmien asettelujen laittamisessa kuin kuvien ideoimisessa ja niin on saatu tälle kesällekin muutamia ulkokuva tilanteita joiden tekeminen on yksi blogin pitämisen hauskimpia puuhia.

Aloitetaan keinun kasaamisesta- sinisiiven keinulle oli tehty aivan ihanat miniohjeet ja niitä tutkittiin joukolla ja pihassa sitten osa kerrallaan kasattiin ja liimattiin paikoilleen. Pienimmät odottivat innolla kuvauksien päättymistä, sillä jokainen halusi päästä leikkimään leluilla.
Kuvauspaikkana on tuttu oma kerrostalo alueen piha =)


Kuvausten haasteena on aina se että onnistuvatko kuvat. Auringon valossa kuvatessa ei digikamerassa erotu yksityiskohdat joten aikamoisella "mututuntumalla" mennään ja toivotaan parasta. Blogin tarinoissa taustoista on ylimääräiset rajattuna pois jotta kuvat olisivat realistisempia. Jos joku kuvaus hetki ei onnistu niin uusinta kuvausta ei helposti tule tehtyä ihan vain siksi että jo sää voi olla erilaisempi mitä ensimmäisellä kuvaushetkellä. Siksi itsekin kuvatessa otan useampia kuvia aina yhdestä hetkestä jotta edes joku kuva onnistuisi.

Kuvausten jälkeen yhäkin meillä pätee sääntö, että kuvausrekvisiitalla voi leikkiä. Ensimmäisen tarinan jälkeen oli monet sormet hiekkalaatikko leikissä mukana =)



Toisen tarinan tekemisessä mukanani oli meidän Ella sekä Ella naapurista. Ella naapurista on jo koululainen ja hänestä oli suuri apu kuvatessa. Hänellä on hyviä ideoita miten tehdä kuvaustilanteita ja hän omatoimisesti huolehti että kuvatilanteissa jokaisen tarinassa esiintyvän eläimen asento vaihtui. Samoin Ella maalasi pihakeinun ja näkee että hän on maalannut ennenkin.
Tässä pieniä tunnelmakuvia kuvauksista =)







Kolmannella kuvaus kerralla edessä oli paljun kuvaus. Palju ei ole veden kestävä mutta mitä sitä ei keksisi että siitä saisi vedenkestävän. Joten kaikki ideat oli kehiteltävä...Sopisiko elmukelmu... Ei näyttää kuvissa liian ruttuiselta... Joku vedenvärinen kangas/liina... Loistokas idea, mutta oikeasti vesi ei ole sinistä.. Lopulta päädyin päällystämään paljun kontaktimuovilla, todellakin miljoonalla kerroksella kontaktimuovia. Testauksessa palju tuntui pitävän hetken aikaa vettä, joten äkkiä vedet pois. Kuivaus, lisää kontaktimuovia ja sitten vaan toivoen että kuvaukset saa nopeasti tehtyä että suojaus kestää sen aikaa. Samoin edellisenä iltana valmistui paljun alle tämä alusta jäätelötikuista ja paljun reunalla rekvisiitaksi uimarenkaat.






Ulkona oli apunani taas apujoukot, aivan ihana juttu. Todellakin tämä mahani ei ole antanut periksi enää muutamaan viikkoon. Ensin taas katsastettiin alue missä kuvaus tehdään ja ylimääräiset roskat yms. kuvausalueelta pois.


Yhteisjoukolla tuumattiin että Elias kaataa veden paljuun ja minä koetan nopeasti räpsiä kuvat, etttei vesi lähde valumaan mistään kolosta paljun pohjalle.


Ja niin vaan saatiin kuvat otettua ja vielä rakennettua muutamat tilannekuvat. Blogin puolella voi tarinoista katsoa kuvia kun hiiriperheen väki on uimassa ja toivottavasti niistä myös erottuu että mukana on oikea vesi. Kuvauksen loputtua äkkiä vesi pois paljusta ja kaikkien kontaktimuovien irroitus että palju pääsee kuivumaan,

Joten kiitos apujoukkoni tältä viikolta, meidän Ella, naapurimme Ella, Anna, Elias ja Arttu. Teistä oli todella iso apu ja oli ihana kun autoitte kuvauksen tekemisessä =)

                 -Heidi-